perjantai 11. tammikuuta 2013

Voihan nuha!

Joka päivä haaveilen et tänään jaksan tehdä postauksen, tänään aloitan edes yhden monista postausideoistani.. Kerrankin ois aihetta kirjoitella mielin määrin mutta en löydä aikaa tai voimia kirjoitella.

Tässä olis pikakatsaus meidän päivään , selventänee ehkä hieman mihin tään äitin voimat, energia ja aika menee. Aamulla kun herätään, Eeliksen kans menee ne aamupäivän tunnit aamutouhuis sillä Eeliksellä on nyt apinat irti vaihe eli jos jonkinmoinen uhma puskemassa päälle ku mikään ei oo hyvin, kaikki pitää saaha tehdä omalla tavalla ja itte, jonka seurauksena kiukkupuuskissa maidot ja ruuat on joko lattialla tai pitkin pöytää ja mietin vaan et miksi oonkaan opettanut pojan juomaan lasista, olis nii paljon helpompaa jos jois vielki vaik nokkamukista.

No nyt sit tään lentsun takii, ollaan jouduttu oleen useampi päivä jo sisällä joka varmaa ittessään jo vaikuttaa et seinät kaatuu päälle! Ja kun Eelis ei saa purkaa energiaansa ulkona se keksii kaikki kepposet sit sisällä.. Koitappa siinä sit istahtaa itse alas ja leputtaa selkää tai hengähtää vähän ku tää mahakin jo niin korkeel et keuhkot tuntuu luhistuvan, ja taas eikun menoks! Ei meinaa omat lelut kelvata ku kivempi syyä äitin huulipunaa, hakea vessasta kaikkien hammasharjat ja harjata niil vuorollansa ja kiivetä telkkarin taakse tai tietokoneen päälle kun on vaan niin mukavaa ku niin ei sais tehä! ( kyllä Eelis tietää ku innostuu vaan ku äiti toruu ja hakee pois)

Tänään kuite sain purettua koko meikkipöydän, eipä ainakaan voi enää sitä olla koko aikaa hajottamassa saatikka syömäs sieltä kaikkea. Ei ois kovin terveellistä pitemmän päälle ku toinen vetelee naamariin kaikki voiteet ja rasvat ja meikeistä hajuvesiin. No yksi huolenaihe vähempänä ku isukki käy tuon pöydänkin hakemas jo tänään pois..

No miten sitten päiväunet? No ne vaihtelee kyl päivittäin, välillä Eelis saatttaa nukahtaa jopa alta puolen tunnin pötköttelyn tai sit siin kestää ja kestää, kun viimein uni voittaa ja ite syöksyn kasvatustieteiden kirjan pariin, en ikinä voi tietää kauan kerkeen lukea joten blogi tai facebookki ei kyl oo ekana mielessä! Tunnista kolmeen ja se on siinä, pojas virtaa taas ku pienes pitäjäs.

Onneks on löytynyt Eelikselle tämän hetken hittibiisi, Stig - puumaa mä metsästän ku alkaa soimaa ja jos viel musiikkivideo pyörii näytöllä nii poitsu saattaa useammanki kerran haluta nähä sen uuestaan, kuunnella ja tanssia taplata ympäriinsä biisin alusta loppuun <3 vähäks aikaa saan siis pojan aloilleen ja kerkeen ite siin sivus kuorii vaik perunan jos toisenkin.

Illat onneksi mennee yleensä kivuttomimmin kun rakas aviomiehenikin on kotona! En kyllä pärjäis ilman miestäni, on se vaan nii hyvä isä ja puoliso <3

Vaikka kuulostankin hirmu väsyneeltä ja kiukkuuntuneelta tähän elämään niin tiiän ettei tämä ei ole pysyvä vaihe, pian parannutaan ja päässää ulos joten uskon et sit taas helpottuu :) toiseks onhan se Eeliksellekin kova paikka ku Egyptissä sai molempien vanhempien huomion 24/7 ja kotona sit joutuu taas tottuun siihen et isillä on työt ja koulu ja äitillä kotihommat ja opiskelu kans. nyt kuite päällimmäisenä fiiliksenä on vaan et hakkaisko päätä seinään, voimat loppu ja hirvee lunssa päällä, et ei ihmekään tieten ole et tää mamma on ihan sippi!

Päivän kohokohta onkin se kun iltapuuhat on tehty ja päässään nukkumaan! Voi miten ihanaa, mutta mitä vielä :D Eeliksellä on iltavillit ja nyt muutamana yönä päättänyt et hänellä on kovasti asiaa, höpöttää, kiehnää ja kähnää pitkin sänkyy ja lopulta parin tunnin väsyttämisen jälkeen simahtaa viimein, silloin tietää päivän olevan paketissa.. Haaveissa ois hieman omaa aikaa koneella istuen, haluttais lukeakin mut uni voittaa ja ne haaveet jää taas seuraavalle illalle, josko silloin Eelis nukahtais heti ja jaksaisin vielä itse nousta koneelle? Pyh tuskinpa vaan, no mutta kun tästä pöpöstä selvitään nii teen sit kaikki postaukset kerralla! Nyt touhuammaan ennenku meän pikkuviikari keksii taas kaikki kepposet <3 Adios!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti