tiistai 25. kesäkuuta 2013

Erin 3kk.

Apua! Enhän mie pysy perässä ollenkaan kun nää lapset kasvaa silmissä. Erinkin jo siis 3 kuukautta! Kaks viikkoa sitten neiti kävi jo 3kuukautis neuvolassa ja sai ekat rokotteetkin, raukkanen ;( Niitä sit kiukkuiltiin muutama päivä /:

Muuten meiän neiti on kyl mahottoman hyväntuulinen ilopilleri. Hän jakelee alati ihania hymyjään, jokeltaa, ja nauraa röhöttää ääneen. Parhaat naurut antaa veljelleen, mut viime päivinä tuntuu riittävän pelkkä hymy tytölle ja toinen jo innoissansa onnessan nauraa vaan <3

Erin on myös hyvin jäntevä, ikäisekseen luulisin. Kovasti pyrkii pystyasentoon, sylissäkin pitää aina olla pystyssä ja mahoton kun varaa jo jaloillensakin, aivan ponkaisee itseään pystyyn kun sylissä pietetään. Lattialla neiti kääntyilee akselin ympäri, pukkailee itteään suuntaan että toiseensakin selällään olleessaan, kovasti yrittää myös kääntyä massulleen ja massulla ollessaan kääntyy nätisti jo selälleen. Kovalla alustalla ei siis aivan vielä kääntyminen onnistu, mutta pehmeämmällä alustalla kylläkin.



Neiti tykkää kovasti leikkiä leikkikehässänsä ja kiskoo lelujaan suuhunsa. Omat nyrkitkin on niin mukavat ja niitä on kiva jyystää kun ikeniäki taitaa jo kovin pakottaa, on nimittäin sen verta kovaa tuo kuolan määrä et pakko kyl johtuu hampaiden tekemisestä!



Erin nukkuu myös mahottoman hyvin, nukahtaa iltaisin noin klo 22 maissa ja nukkuu 4-9 h putkeen ennen kuin herää syömään. Syötyään jatkaa uniaan ja yöunet ovat sit kokonaiskestoltaan lähemmäs 12h :) Silti päivisinkin unta riittää pääsääntösesti ja hän nukkuukin 2-5 päiväunet 15min-4h pätkissä. Valveaika päivisin on jo kovasti lisääntynyt ja jopa 5h meiän rinsessa jaksaa olla hereillään ja tutkia maailmaa.

Ruokailujen suhteen mennään täysimetyksellä edelleen ja jos samaa rataa jatkuu niin mahollisesti aina sinne puolivuotiaaseen saakka.

Neuvolan mittojakin voisin tähän nakkoa vähäsen ennenku kömmin nukkumaan;  (sulkeissa siis taas edellisen neuvolan mitat)

Paino 6920g (6190g)
Pituus 63,2cm (59,5cm)
Päänympärys 41,8cm (39cm)

Neukkutäti on kirjoittanut korttiin näin; "Hienosti kasvaa! Äidinmaitoa saa. D-vitamiinit saa. Iho hyvä. Aukile ok. Leluihin tarttuu ja suuhunu vie. Nyrkkinsä löytänyt. Masullaan niin hienosti kyynärnojassa ja katselee" <3

Mutta nyt silmät jo luppasee kii, joten HYVÄÄ YÖTÄ!

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Eelis 2v.

Mihin nää päivät taas vilisee? Koska aikaa on taas kulunut viime postauksesta, ja meidän Eelis on jo muutaman päivän päästä 25kk, ois ehkä aika kirjoitella tää 2-vuotis postauskin viimein valmiiksi! Eelis osaa itse sanoa myös kaksi ja näyttää sen sormin, kuvaa en vaan oo tästä vielä saanut ikuistettua


Poikamme Eelis on noin 95 cm pitkä ja painaa reilut 15kg. Hän on puhetta kovasti harjoitteleva papupata joka kuuntelis musiikkia aamusta iltaan ja nukkumaankin menee välillä kitara kainalossa. Eelis tykkää myös omista pehmoistaan ja hän on itse nimennyt ne kaikki (Tikrua lukuunottamatta, joka tietenkin tulee suoraan Nalle Puhista). Parhaita kavereita on siis Monti-koira, Puppe-kettu, Onni-nalle ja Tikru. Tässä ei suinkaan ole kaikki, mutta ne suurimmat ja tärkeimmät kaverit!

Eelis tykkää paljon musiikista, hän kuuntelee lauluja, soittaa, laulaa itse ja tanssii päivittäin. Luonteeltaan Eelis on hyvin sosiaalinen, mutta hän on myös hieman varautunut uusia ihmisiä kohtaan, eikä säntäile päätä pahkaa kenenkään luokse ilman, että on arvioinut tilannetta ja henkilöä ensin hieman kauempaa. Erityisesti mieshenkilöt arveluttavat poikaa aluksi, mutta kunhan hän kerkeää vähän tutustella niin tulee kyllä toimeen kaikkien kanssa ja saattaa jopa suukotella ja halia vieraiden lähtiessä.


Eelis on viime kuukausina oppinut hurjasti uutta, erityisesti kielellisen kehityksen kannalta. Hänellä on mahoton tiedonnälkä ja hän osoittaa kuvia ja esineitä ja kysyy "mikä, kuka tai kenen?" . Parhaimmillaan Eelis osaa jo sanoa kolmen sanan lauseita, mutta pääsääntöisesti käyttää kuitenkin vain yhtä tai kahta sanaa kerrallaan. Kuten "papan kenkä","lisää vettä" tai "anna". Tästä tullaankin sitten tapakasvatukseen, ja tällä hetkellä Eelis osaa kiittää hienosti, "kiitti, kiitos" kaikki käy, ja opettelee niin anteeksipyyntöä kuin kohteliasta pyyntöä, "käskyn" sijasta! (saisinko=anna sijasta)


Hampaiden pesu on nykysin niitä ykkösjuttuja! Illalla ja aamulla kun mainitteekin hampaiden pesun niin poika on salamana vessassa, seisoo jakkarallaan ja odottaa et äiti antais hammasharjan. Itse ehkä olen aivan neuroottinen hampaiden pesun kanssa, joten on kyllä hyvä juttu, että Eelis antaa hampaansa niin nätisti myös harjata oman harjauksen lomassa. Itse kun en ennen hammassäryistä oo kärsinyt, vastakun näin raskauksien jälkeen joten tahdon välttää omat lapseni niiltä kivuilta mitä itse olen joutunut nyt kärsimään /; Mutta taas ajatus harhailee ja poikkean täysin aiheesta joten, jatketaanpas;

Motorisilta taidoiltaan Eelis on myös kehittynyt hyvin. Hän rakentaa duploja sekä palapelejä hienosti! Sekä ulkona leikkipuistoissa kiipeää aikas korkeallekin telineisiin ja tää äiti saakin seurata pojan menoa sydän syrjällään. Kotonakin kiipeillään joka paikkaan, ja tasapainoillaan huojuen tasojen reunoilla. Ulkona lempitouhuina on ehdottomasti keinuminen, mutta hyvänä kakkosena tulee myös hiekkaleikit, varsinkin hiekan nakkominen ilmaan on aina yhtä hauskaa, varmaankin just siksi kun äiti sitä kovin kieltää tekemästä.





Isi on ykkösjuttu myös! Isiä totellaan ja isin kans on niin kiva touhuta, äiti on vaa tiellä ja tyhmä aina siihen asti et sattuu pipi ja pitää saaha lohtua. Pojasta kyllä huomaa heti, kun isi on ollut pari pitkää päivää töissä, hän aivan osoittaa mieltään ja kiukkuaa kaikesta. Kaikki pahamieli kaikkoaa sillä samalla sekunnilla kun ulko-ovi käy ja poika kuulee isänsä ääneen, ja voi niitä riemunkiljahduksia mitkä isin kotiin tulo saa aikaan! <3


Eelis tykkää hoitaa vauvaa, ja saikin muutama kuukausi sitten serkultansa nukkevauvan hoitoon. Sitä Eelis kovasti paijailee ja pusuttelee, ruokkii ja hoitaa. Siinä sivussa myös pikkusiskoa, jota kutsuu edelleen "aija" tai "äijä", v-kirjaimen sanominen hieman tuottaa hankaluuksia joten vauva sanalla on omat variaationsa. Onhan Erin välillä myös ihan siskokin, ässä se suhahtelee niin makiasti. Eelis pyytää myös siskoa syliinsä ja kovasti pusuttelee toista, parhaat naurut sisko onkin antanut veljelleen <3 Onnea on kyl se, että Eelis ei käyttäydy agressiivisesti vauvaa kohtaan, vaan aina hellästi silittäen. Kylläkin nykysin on havaittavissa välillä vähän rajumpiakin otteita, mutta enemminkin kyse on vain siitä että pitäisi itse saada tehdä kaikki eli tässä tilanteessa nostaa vauva lattialta syliin, mutta kun niin ei saa tehdä ja äitin on autettava ettei vauvalle vain tulisi pipiä.


Eelis nukkuu omassa huoneessaan, (jossa myös Erin nukkuu pinnasängyssään) mutta kaipaa vielä "nukuttajaa" rauhoittuakseen. Riittää että istuskellaan tai pötkötellään vieressä ja välillä muistutellaan et nyt pää tyynyyn ja simmut kii et toinen malttaa sit rauhottua ja alkaa nukkumaan. Päiväunet ovat kestoltaan edelleen 1-3 tuntia ja yöunet sit 9-12h, ja pääsääntöisesti ne nukutaan jo heräämättä! Kuitenkin jos Eelis yöllä herää hän nappaa vesipullosta vettä ja jatkaa uniaan, tai sit oottaa vaan et itse käyn asettamassa toisen takaisin pötkölleen, eli varmistaa et äiti on läsnä ja jatkaa uniaan tyytyväisenä.


Tuttipulloa meidän poika ei ookaan muuhun tarkoitukseen käyttänyt kuin veden juontiin. Sekin jätettiin pois jo viime syksynä, joten janojuomaksi toimii hyvin vesi lasten urheilujuomapullosta, ettei öisin tarvi vesilasia lähteä pojalle kiikuttamaan. Tuttikin jäi pois jo melkein kaksi viikkoa sitten! Onneksi Eelis ei sitäkään enää edes osaa kaivata, joten maitohampaatkin pääsevät nyt palautumaan :) Hampaita Eeliksellä on 19, pian se täys 20! Sormet ajavat hieman tutin kaipuuta mutta uskon että nekään eivät enää hakeudu suuhun kunhan tämä viimeinen maitohammas puhkeaisi piakkoin.


Ruokailut menee niinkö tähän astikin, et poika on aikas kaikkiruokanen ja syö monipuolisesti nin lihaa, kalaa, kasviksia ja hedelmiä kun vihanneksiakin. Eelis on hyvin omatoiminen ja tahtoo itse tehdä asioita, hän on hyvin pienestä asti syönytkin itse koska ei tykkää siit et joku syöttäs. Ulos lähtiessäkin pojan täytyy saada itse aukaissa ovet, tilata hissi, painaa oikeeta nappia ja sulkea myös ovet perässänsä. Onnekseni poika kuiternkin suostuu edelleen istumaan vaunuissa, joten päivisin kulkeminen helpottuu paljon kun yksin ulkoilen lasten kanssa ja saan molemmat turvallisesti vankkureiden kyytiin ja sinne molemmat useimmiten myös nukahtavat päikkäreillensäkin. 

Silmälasit ja kaikki aurinkolasit on niin huippuja! Pitäis varmaa ostaa jotku  omat lasit pojalle jokka ois ilman vahvuuksia, ettei kerkeis vaan silmät mennä kovin pilalle kun paksupohjasilla laseilla kattelee. Autot, mopot, rekat ja traktoritkin on ihan parhaita. Eelis tuntee moponkin jo äänestä, siten osaa jo yhdistää ääniä, asiaa ja nimeä.


Eelis  harjoittelee  kuivaksi, mutta itse en pidä sen suhteen mitään kiirettä. Poika on siis vielä täysin vaipoissa, mutta pöntöllä ja potalla käyntiä harjoitellaan koko ajan. Välillä Eelis itse ilmaisee tarpeensa päässä vessaan ja olemmekin sit kilpaa taputtaneet ja kehuneet toista kun on saanut tehtyä asiansa pönttöön. Lapsentahtisestihan sitä mennään ja kun vielä ois vuosi kotonaoloa ennen tarhaelämää niin eihän tässä mihinkään kiire oo :)


Pukeminenkin on kiinnostanut Eelistä jo pitkän tovin. Kengät, sukat, takki ja lakki taitavat olla ne parhaimmat puettavat. Housut ja haalarit saadaan kyl ite päältä pois mutta auta armias kun ne pitäis päälle saaha, mielenkiinto loppuu siihen paikkaan :D. Mutta eipäs tämänkään kanssa nyt mikään kiire oo, joten ei muutako lisää harjoitusta vain.

Uhma on myös tullut meille, omaa tahtoa siis riittää! Välillä itsekin joutuu miettimään että mitä tehdä kun lapsi vaan jatkaa kiukutteluaan, mutta olemma pysyneet linjassa että periksi ei anneta jos kerran ollaan kielletty. Pahimman hallanhan tehtäis siinä itelle, jos totutettais lapset siihen, että kiukuttelulla sais periksi vain siinä toivossa että itse päästäis helpomalla, ehkä just sen yhden hetken mut sen minkä taakse jättää löytää salee edestä! Hyväksi konstiksi olenkin todennut vaan pojan halailun ja paijailun kun oikeen meinaa harmittaa jokin ja kiukku ottaa vallan kun ei saa omaa tahtoa läpi. Yleensä siinä vaiheessa, sit rauhottuu, unohtaa mitä oli vailla ja keksii jotakin muuta tekemistä, ainakin hetkeksi ;D


Mutta tulipas tästä vain maratoonipostaus, joten parempi viimein lopettaa. Olihan tässä taas mukavasti asiaa, ja ihana lueskella itelläkin jälkeenpäin et millanen se meiän pieni oli näin 2-vuotiaana. Nyt kuitenkin kiitän, kuittaan ja painun pehkuihin salamana, joten HEJDÅ<3

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

11.6

Eilen 11.6 meidän Eeliksestä tuli iso poika, Eelis vei tuttinsa napapiirin pääpostille tonttu- ja porovauvoille! Nyt on siis ensimmäinen päivä ja yö takana tutittomana ja yllättävän hyvin mennyt :) Pieni itkeskelly unien aikaan vähä tutin perään, mut ei niinkään ees tuttia oo pyytänyt tai kaivannut, enemminkin itkeny sitä et ymmärtänyt et tutti jäi nyt sinne pääpostin tuttilokeroon ja hän meni sille vielä vilkuttamaankin.


Toinen uus asia minkä meidän ISO poika on viime päivinä oppinut on pöntöllä käynti! Eelis osaa ilmottaa jo et hällä on hätä ja sit mennään pöntölle, ehkä siis kuivaksikin vielä opitaan jonain päivänä :) Mutta nyt taas tää mamma jatkaa touhujaan perheensä kanssa, kuulemisiin <3

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Just thinking..

Sitä monesti ajattelee,

Että teen sen sit huomenna.

Tai et teen sen sit ens kerralla.

Aloittaminen on vaikeinta, eikä sitä millään kehtaiskaan..

Aika menee nii vauhdilla ja nyt viimein oon tajunnut sen, oon tosissani yrittäny ottaa härkää sarvista ja tehdä kaiken just sillä hetkellä enkä aina vaan siirtää myöhemmälle. Joskus sitä on niin sippi ja ajattelee, että kyl nyt riittää mutta sitten muistaa " sen minkä taakseen jättää, löytää salee edestä" niinpä tekemättömät työt on tehty apinanraivolla ja nyt viimein taitaa olla aikaa hengähtääkin :)

Tänään käytin lasten päikkäriajan Erinin pinnasängyn reunapehmikkeen ompeluun. Huomenna haen sängyn varastosta ja kokoan sen viimein. Ja kyllä Erin kohta 3kuukautta ja nukkuu edelleen äippälaatikossa. Toivottavasti ei enää huomisen jälkeen :D

Muuten meiän arki on hyvin hektistä, lasten tahtista etten sanois! Mukavaa kun on touhua aamusta iltaan, huonoo vaan se et kun näin illalla saan lapset yöunille, oon itsekin niin naatti etten jaksa mitään ainakaan syvällisempää kirjoitella! Joten ensi kertaan taas, kauniita unia <3

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Kotiäiti testaa 2; Veet Easy Wax ja Face Precision Wax & Care

PLUSSAA:

-Vahat levittyivät helposti
-Vahaliuskat sopivan kokoisia
-Helppokäyttöisiä
-Sopii herkällekin iholle
-Riittoisat pakkaukset, riittää useampaan kertaan


MIINUSTA:

-Aikaavievää
-Iholle jäänyt ylimääräinen vaha oli työlästä puhdistaa, babyoilia kului ja rutkasti!

Nää tuotteet siis saatu testaukseen buzzadorin kautta, aiemmin kertonutkin. Tää siis vaa vielä yhteenvetona tuotteista.