Ensimmäistä kertaa ikinä, tunsin tään voimattomuuden. Päässä heitti kun nousin ylös, nenä ja hengitystiet aivan tukossa ja henkikin vain pihisi. Muutama uneton yö takana lasten nuhailujen takia ja sit viel oma sairastuminen. Luulin etten selviäisi.
Kun päivä vaihtui iltaan tajusin vasta kuinka kipee olin. Silti olin selvinnyt päivästä, silti siivosin, laitoin ruokaa ja pyykkäsin sekä hoidin lapset. Ei oo helppoa olla äiti, vaimo, kotirouva! Ei kukaan niitä asioita tee puolestasi, joten ei meillä äideillä ole aikaa levätä, pysähtyä ees kipeenä.
Omaksi onnekseni tää flunssan pahin vaihe kesti sen yhden vuorokauden ja tiistaina olo oli jo paljon parempi, lieneekö lasten nuhan helpottaminen ja täydet yöunetkin auttaneen asiaa.
Nyt on jo torstai ja viikonloppu edessä, olo alkaa olemaan täysin parantunut ja voimatkin palautumaan päin. Paljon marjoja ja hedelmiä siis tankkaamaan, saa sairastelut jäähä tähän yhteen kertaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti