Häähumussa.

Hirmusta hulinaa taas ollut, päivät vilisee silmissä ja tuntuu et vuorokaudesa ei riitä tunnit yhtään mihinkään. Tämäkin postaus on maannut luonnoksissa varmaa tammikuun ekalta viikolta, joten eikhän tämäkin oo jo aika julkaissa. 

Joulukuussa olimme viettämässä enoni sekä hänen vaimonsa häitä, saimme nähdä ja kokea kuinka he astelivat avioliiton satamaan. Häät olivat kauniit ja oli ihana nauttia siitä juhlahumusta ilman stressiä mistään. Mietin nii häissä kuin muutenkin sitä kuinka ihanaa on että omat häämme ovat jo takana ja saamme vaan nauttia tulevasta, ilman sitä hääressiä tai ikuista haaveilua ja suunnittelua.

Häähumussa tuli pohdittua hieman mitä ne häät ja avioliitto merkitsee? Avioliitto on pyhä asia, ainakin meille. Meidän molempien vanhemmat kuin myös isovanhemmat ovat menneet aika nuorina naimisiin, ja avioliitot ovat kestäneet läpi elämän kolhujen, ylä- ja alamäkien joka on mielestäni kunnioitettavaa. Omien vanhempiemme liitot ovat luoneet pohjaa meidän uskolle vahvasta parisuhteesta sekä ennenkaikkea avioliitosta, sekä sen pyhyydestä. Avioliitto on jotain pysyvää, jotakin mikä on tehty solmittavaksi elämän loppuun saakka.

Yllä muutama kuva lapsistamme häähumussa. Kuvat on otettu meidän sony alfalla, lisäsalaman kans, ja siksi kuvanlaatu ei ookaan viel kohillaan. Oon nyt vasta alkanut harjoitteleen kunnolla kuvaamista ja kunhan opin kameran käytön nii josko tänne bloginkin puolelle eksyis jotaki kivoja. (sais viimein jättää pois nuo huonolaatuset iphone kuvat jos kameraa muistaiskin viel käyttää)

 Erinin 10kk postauskin odottelee vuoroaan keskeneräisenä luonnoksissa mut enkhän mie senki tällä viikolla kerkee postaamaan. Nyt iltapuuhiin ja vatsa-selkätreenit ;)