Muotitietoinen? NOT!

Eiköhän otsikko kerro kaiken. Kuulun niihin ihmisiin, jotka ei muodista niinkään välitä tai siitä edes tiedä paljoakaan. Ostan tai tilaan vaatteita silloin kun koen tarvitsevani jotakin. Vaatetta ostaessa, ajattelen vain sen käytännöllisyyttä ja mukavuutta, sekä sitä miltä ne näyttävät/voisivat näyttää päälläni. Vaatteeni ovat yleensä yksivärisiä ja väriltään maanläheisiä lukuunottamatta pinkkiä ja turkoosia poikkeusta, ja harvemmin uskaltaudunkaan edes kokeilemaan mitään riemunkirjavaa moniväripalettia. Yleensä turvaudun perus pitkiin toppeihin, farkkuihin, sekä neuleisiin...

Kaikesta huolimatta olen itsekin aikoinaan ollut himoshoppaaja! Rakastan kenkiä ja laukkuja yli kaiken, mutta viime vuosina olen rajoittanut shoppailujani ja koittanut ajatella et ostan vain uusia rikkoutuneiden tilalle.. Toisaalta sitä ajattelee, että on "aikuistunut" kun ei tuhlaa omaisuuksia enää vaatteisiin vaan yrittää käyttää rahansa järkevästi.. Toisaalta välillä sitä haaveilee kuinka ihanaa olisi hemmotella itseään oikein kunnolla ja ostella uusia kenkiä, talvitakkeja, käsilaukkuja, juhlamekkoja ja housuja kaappien täydeltä. Awww.. No mut yleensä se järki kuite voittaa ja ostan vain kaiken oikeesti tarpeellisen.

Ja niin... eihän muoti ja himoshoppaus välttämättä liity millään lailla toisiinsa. Voi olla muotitietoinen, ja tahtoa kulkea muodin mukana joten vaatteita on tämän vuoksi koko ajan ostettava uusia (mahdollisesti kierrättää vanhoja samalla) tai voi myös olla muotitiedoton ja shoppailla vain hemmotellakseen itseää tai vaikka riippuvuuttaan. Itse en koe kuuluvani kumpaankaan lajittelemaani kastiin, joten en taida pohtia asiaa sen pidempään...

Mielestäni jokainen saa pukeutua ja samalla myös käyttää rahansa miten haluaa, joten en arvostele niitä jotka tahtovat kulkea muodin mukana. Itselleni muoti kun vain ei ole arvojärjestyksessäni ensimmäisten joukossa, pikemminkin jonon hännillä, toisille taas seon kuin henki ja elämä.. Jokainen tallaa tavallaan, ja toiset kokevat shoppailemisenkin rentouttavana sekä ihanana vapaa-aikana, mutta omasta mielestäni se on hyvin raskasta ja jopa stressaavaakin välistä...

Nämä kollaasit olen rakennellut polyvorella joskus aikoinaan ajankulukseni, sopivat aiheeseen siksi mukana.

Tästä päässäänkin siihen, että viihdyn kotonakin mieluiten löysis vaatteis, rennois oloasuis ja joskus päädyn jopa kaupunkiinkin laittamattomana, tukka sekaisin ja tuulipuku päällä, eli muodin lisäksi ulkonäön ylläpito ei ole minulle kovin tärkeää. Suon itselleni sen anteeksi, että en jaksa joka päivä meikata tai katsoa sen tarkemmin peiliin kun poistun ulko-ovesta.. En välitä siitä mitä muut ajattelevat, ja pukeudun fiiliksen mukaan. En kuitenkaan tahdo näyttää päivittäin siltä etten välittäis ulkonäöstäni pätkääkään. Kun toisinaan tää mamma ei vaan kerkeä tai jaksa laittautua, mutta sit on taas päiviä kun laittaudun ja pynttäydyn useamman tunnin ajan, ihan vain omaksi ilokseni..

Minulle on tärkeää osoittaa itselleni, etten lapsen ja parisuhteen myötä pukeudu jätesäkkiin, vaan arvostan itseäni ja lupaan pitää itsestäni sekä ulkonäöstäni huolta myös jatkossakin. Vaikka muistankin aikoinaan jonkun kaverini sanoneen: "Ei mun tarvi näyttää hyvältä, mulla on jo poikaystävä!" Tosiasia on kuitenkin et piristää parisuhdettakin kivasti ku jaksaa välistä nähä vaivaa oikein kunnolla itsensä eteen, ja muistuttaa samalla toista siitä et minkänäkönen onkaan "parhaimmillaan".

Nyt on aika kiiruhtaa iltapalan kautta yöunille, loppuviikosta vois tehä hajuvesipostauksen ku saatiin mieheni kans uudet ihanuudet viikonloppuna! Aah, seonkin sit aivan toinen tarina se ;)