Sydän pakahtuu.

Ihana kevät ja aurinko<3 tää nainen on täynnä hymyy nyt :) kävimmä juuri ensimmäisen kerran ulkoilemassa koko perheen voimin sitten vauvan syntymän, kylläpäs piristi! Aurinko porotti lämpösästi ja pakkastakin vaan pari astetta.

On mennyt tää viikko sairaalasta kotiutumisen jälkeen kyl nii sumussa, post-spinaalipäänsärky vaivas keskiviikkoon saakka ja nyt vasta hellittäny vaik viel tuntuuki välillä painetta päässä /:

Neuvolatäditki kävi keskiviikkona jo kyläs, kehuivat pikkuneitiä niin kovasti ja painoakin oli tullut viides päiväs 250g lisää :)

Imetys siis sujuu taas yhtä hienosti kun Eelikseltäkin. Siks oonkin nyt aamuisin ja iltaisin jo pumppaillu maitoo pakkaseen ja torstaina lähtikin ensimmäinen kilo luovutukseen :) ihana kun voi luovuttaa maitoa sitä tarvitseville kun itellä sitä tulee ovista ja ikkunoista ja ihan hirmusti yli oman vauvan tarpeen.

Muuten tää arki on viel aikamoista sekamelskaa. Hyvä et muistan ite syyä mitään ku aamusta iltaan vaan touhuan. Viime yönä Eelis onneks nukkui pitkästä aikaa koko yön heräämättä ja Erinkin heräs vain kahdesti, joten eikhän me saada nää yöunet näin aluksi rutinoitumaan ja muut hommat voi tulla sit perässä :D päikkäritkin ollaan saatu sovitettua et molemmat lapset nukkuu yhtä aikaa, kerkeen mieki vähän opiskeleen välillä.

Kyl täs sydän pakahtuu kun alkaa miettiin tätä onnea mikä ollaan saatu <3 kovasti on totuttelemista ajatukseen et meitä on nyt neljä ja kuulostaaki hassulta puhuu lapsista monikossa kun nythän niit on yhen sijaan kaksi! "Täs mie kirjottelen blogia kun LAPSET on päiväunilla" tuntuu vaan nii uskomattomalta!

Oon kyl nii super onnellinen nyt! Ihan etuoikeutettu olo et ollaan saatu kaks ihanaa tervettä lasta ja kaikki on muutenkin nii kivasti <3 Uskomatonta miten hienosti tää arkikin on lähtenyt sujumaan kahden kanssa. Kuin ihana ja rauhallinen tää meiän pikkuneiti on, tyytyväinen lapsonen, nukkuu ja syö hyvin. Ihanaa on myös se kuinka hyvin Eelis ottanut pikkusiskon vastaan <3 toinen hoitaa, paijaa, silittää ja pusuttaa Eriniä niin nätisti, välillä tahtoo syliinkin ottaa toisen! Pelkäsin siis aivan turhaan mustasukkasuuskohtauksia ja "rajua" käytöstä vauvaa kohtaan. Ehkä sitä on sit itsekin tehny jotain oikein? josko Eeliksen ihana käyttytyminen johtuu kasvatuksesta ja siitä et hän on huomannut heti alusta saakka et samanlain hän saa huomiota ja rakkautta äidiltä ja isiltä kuin ennen vauvaakin :) No mut nyt on taas pääkipeä ja ajatukset nii ristissä et pakko lopettaa tää höpöttely, tähän loppuun viel suuper hellyyttävä kuva meiän pienistä <3