Meidän elämää

Kevät senkun etenee ja ihana kesä lähestyy <3 Koska oon ollut niin kiireinen ja muiden postausten lomassa on meidän kuulumiset jäänyt niin vähälle, päätin kirjoittaa tällaisen perinteisen kuulumispostauksen ihan omaksi ilokseni. Kello on vasta 7.15 ja ite tääl rauhassa yksikseni hereil, kävimmä juuri aamulenkillä ystäväni kanssa, ja lapset vielä toistaiseksi nukkuu!
Mitä meille kuuluu? No yleisesti hyvää, perusarkea kinoineen ja uhmakohtauksineen, on hyvii ja huonoi päivii mutta pääosin olo on niin hyvä et päivät sujuu tosi kivasti :) Vietellään osittain kesälomaa nyt koko perheen voimin ennenkuin tuo isimies ajaa sit rekkaa kesä-heinäkuun. Elokuussa ois takaisin työelämään siis ja lapset pääsevät mukanani päiväkotiin!

Erinistä on kasvanut äkkiseltään tosi tomera pieni rinsessa. Neiti tahtoo koko ajan olla huomion keskipisteenä ja osaa kyllä esitellä itseään ja pitää pientä show'ta yllä! Omaa tahtoa löytyy niinkuin Eelikseltäkin ja motoriikka on kehittynyt kielellisen kehityksen rinnalla huimaa vauhtia. Erin se kiipeilee jo aivan kaikkialle ja tulee alaski omatoimisesti. Tanssiminen on mukavaa ja laulamistakin harjoitellaan. Puhetta tulee koko ajan enempi, vielä vaan oikeita sanoja on harvakseltaan mutta veikkaanpa että syksyyn mennessä kieli rikastuu entisestään vauhdilla.
Eelis on oma touhukas itsensä, pian 3-vuotias vauhtihirmu. Kovasti on adhd tappauksemme rauhoittunut ruokavalion myötä. Kun turhat sokerit karsii lapseltakin on vointi varmasti parempi. Itse aivan yllätyin kuinka eri ruokiin lisätään piilosokeria, ja olemmekin pyrkineet välttämään kaikkea turhaa lapsilla jo ihan kotirauhan vuoksi. Eelis jaksaa nyt keskittyä katsomaan esimerkiksi muumia tai postimies patea, tai rauhoittuu piirtämään, maalaamaan tai leikkimään jo pitemmäksi hetkeksikin. Jalkapallosta on tullut kunkkujuttu musiikin rinnalle, ja Eelis tykkääkin käydä potkimassa palloa, vaikka vielä huomio helposti kiinnittyykin kaikkeen ympärillä olevaan.

Tänään ois tarkoitus itsellä vähän kouluttautua, nimittäin nappulaliiga- valmentajaksi. Olemme ilmoittaneet Eeliksen Fc Santa Clausin miniliigaan ja ensi viikolla olisi ilmeisesti kauden jo tarkoitus startata. Itse rakastan jalkapalloa yli kaiken, ja palattuani syksyllä lajin pariin, olen enemmänkuin tyytyväinen että myös Eelis tykkää jalkapallosta ja pääsee tänä kesänä ainakin kokeilemaan lajia. Mielestäni on myös mukavaa olla itse valmennustiimissä, jotta pääsen paraatipaikalle seuraamaan lasten kehitystä kesän aikana.

Itse valmistaudun tulevaan syksyyn ja kerään voimia ja motivaatioita töihin paluuseen. Odotan kyllä niin innolla "oikeeta" arkea perheellemme. Lapset pääsevät päiväkotiin ryhmäytymään ja sosialisoitumaan ennen kaikkea, ja tää äiskäkin saa vähän muutakin arkeensa kun pyykkirumban ja ruuanlaiton aamusta iltaan. Niin huippua päässä kehittään itteään sekä ammattitaitoa ja vähän opiskeleenkin töiden ohessa!

Ei siis mitään kovin uutta ja mullistavaa meidän elämässä. Mukavan tasaista arkea ja ei tähänkään kerkee kyllästyä, viikoittain on kaikkea erilaista touhua; rollovappu, synttäreitä, futispelejä, koulutuksia, lastentapahtumia ymsyms. Ja parin viikon päästä myös jo Eeliksen 3-vuotisjuhlat <3 Nyt taidan kuitenkin alkaa aamutoimille kun lapsetkin varmasti pian heräävät :)