Lapsialapsia.

Millä perusteella ajatellaan et on jotenkin vanhoillista tehdä lapset nuorena? Millä perusteella joku kokee sen olevan väärin? Viime päivinä eri mammablogeissa on ollut haloota tästä yhden tai useamman anonyymin kritisoinnista nuoria äitejä kohtaan.

Itse jäin todella miettimään, mikä saa tämän tai nämä ihmiset ajattelemaan niin, että lapset täytyisi tehdä vasta myöhemmin tai niiden hankinta pilaisi koko elämän. Nuoruus valuisi vaan hukkaan ja kukaan ei olisi onnellinen.

Itse näin kahden lapsen äitinä ja lasten isän ihanan miehen aviovaimona, koen olevani etuoikeutettu ja maailman onnellisin tästä tilanteesta. Ikää on alta 25 vuotta ja miehellänikään ei paljoa sen enempää. En koe jääväni mistään paitsi, koska olen saanut jo lapset. Koen saavani elämältäni paljon enemmän kun minulla on jo oma perhe, elämä on tasaista ja ihanaa, koko mieleni on tasapainossa. Ei tarvitse juossa yötä myöten kylillä ja etsiä onnea onnelasta, ei tarvitse miettiä epävakaata parisuhdetta tai haaveilla siitä perheestä kun ne minulla jo on. Vakaa parisuhde ja perhe.

Näin oman perheen myötä olen löytänyt itseni, voin toteuttaa itseeni, harrastaa ja tehdä asioista erillä sykkeellä kuin aiemmin. Minulla on lapset, mutta myös mies ja oma aika. Rakastan touhuta lasten kanssa, meillä kuitenkin on hyvä tukiverkosto ja isovanhemmat ja sisaruksetkin rakastavat myös touhuta lastemme kanssa, jolloin me voimme mieheni kanssa viettää aikaa yhdessä tai erikseen. Käyden syömässä tai vaikka yksin lenkillä. Ei elämää tarvitse elää niskalimassa tehden valintoja jotka tuntuvat nihkeiltä. Arjesta voi tehdä ihanaa ja kaikesta voi nauttia lasten kanssa yhdessä.

Ei lapset rajoita, ne antavat mahdollisuuksia. Niiden kanssakin voi kulkea, reissata ja matkustaa, lapset kasvavatkin koko ajan ja voimme tehdä asioita myös kaksinkin enemmän. Ja ei, minusta ei ole itsekästä hoidattaa lapsia myös muilla, kunhan muistaa että lapset ovat omia eikä muiden tarvi niistä riesaa saada. Niin kauan kun vanhemmilla on hyvä olla, on lapsillakin mukavaa :) Kohtuus kuitenkin kaikessa ja aivan muiden voimavarojen ja halukkuuden mukaan. Mielestäni meillä vanhemmilla on oikeus väsähtää, ja pyytää hoitoapuja, on oikein myös välillä kiukuttaa, mutta vaikka kuinka joskus harmittais ei varmasti kukaan toivois ettei niitä lapsia olisikaan, ne on maailman rakkaimmat, tärkeimmät ja korvaamattomimmat <3

Miksi siis joku kokee, että on väärin tehdä lapset silloin kun kellekin itselleen sopii parhaiten? Ei kai kukaan voi sanoa, mikä on kellekin oikea aika? Jokainen varmaan tietää itse milloin on valmis äidiksi ja milloin isä isäksi. Monet eivät varmasti olisi valmiita vastuunkantoon koskaan, mutta raskauden myötä ja lasten syntymisen kautta kasvavat vanhemman rooliin. Ja mikä siinä sitten on väärin?

Minun mielestäni elämämme olisi tyhjä ilman lapsia, meidän aikamme ja rahamme kuluisi turhaan. Emme varmastikaan olisi hankkineet omaa kotia ilman lapsia, emme osaisi asettua aloilleen vaan renkkuisimme pitkin kyliä. Lapset ovat tulevaisuus ja mielestämme elämämme paras sijoitus ja ratkaisu on ollut hankkia lapset ja perustaa perhe näin varhain, nyt meillä on koko elämä edessä, ennen kaikkea yhdessä.<3

JOBSE KIITTÄÄ JA KUITTAA!