Omatoiminen Eelis.

Meidän pienestä on kasvanut niin iso omatoiminen poika. Eelis on singahtanut viimeisen parin kuukauden aikana varmaan 5cm eli pituus jo lähentelee metrin mittaa ja painoa on se 15kg mitä ollut varmaan viimeisen vuoden ajan.

Eeliksellä on nyt kaikki maitohampaat ja "oraalinen" vaihekin alkaa olemaan ohi, tutin jäätyä pois hakeutuivat sormet suuhun mutta eivät enää nykysin. Hiusten silittely, varsinkin nukahtamisvaiheessa on pojalla edelleen tärkeää mutta muista vauva-ajan tottumuksista on nyt päästy irti kokonaan. Vettäkään Eelis ei enää öisin herää juomaan vaan nukkuu täysiä öitä. Eelis menee iltasin nukkumaan 7-8 maissa ja nukkuu pääsääntösesti 12h! Aika huikeaa niin saa tääki äiskä levätä. Tällä hetkellä mennään täysin ilman päiväunia mut se ei oo ollut meillä ongelma, vaan pikemminkin vaan helpottanut arkea kovin :) Sillä iltaisin nukahtaminen ei veny enää puolleen yöhön ja 3h nukuttamiset ovat vaihtuneet 5-10 min hyvien öiden toivotteluun sekä unilauluun.

Ihana on kyl seurata oman pojan kehitystä, onhan arki välillä aika haastavaakin kun toinen alkaa oleen uhmaikäinen todella lujan tahdon omaava pieni natiainen, mutta kyllähän tää poika antaakin paljon! Kielellinen kehitys on nyt kesän jälkeen ollut niin ylihuikeaa, ja kuinka sydän sulaa kun toinen keksii uusia sanoja vaikkei ne aivan oikein vielä menisikäään on se yrityskin aivan mahtavaa.

Eelis siis onkin nykysin mahoton papupata, hän osaa laskea viiteen sekä luetella numerot kymmeneen saakka toistaen. Sanoja ja lauseita tulee päivittäin lisää, ja onhan isi opettanut Eelikselle myös paljon hyödyllisiä sanoja ja lauseita joita ollaankin saatu mahat kippurassa nauraa; näihin lukeutuneen puliukko, kova ääni äiti huutaa, hyi mitä matoja mm. Sanoja opitaan siis toistamalla, mutta esimerkiksi lauluja osataan jo niin hyvin ulkoakin että kun äiti laulaa ekaa säettä on poika jo toisessa menossa!

Eelis leikkii autoilla ja moottoripyörillä, ajaa mopoa ja traktoria päivittäin, mopoa ajettaessa täytyykin aina olla kypärä päässä! Automerkeistä tunnistaa mersun, audin, wolkkarin, nissanin, toyotan sekä fordin mm. Eelis tykkää myös rakentaa legoja ja leikkiä hiekkalaatikolla. Leikkipuistos mukavinta on myös kiivetä korkeimpiin telineisiin ja laskea suurimmatkin liukumäet ihan itte alas, äiti saa kylläkin viel ottaa vastaan :)

Toinen on niin kova touhuaja ja varsinkin innostuessaa välillä vähän tölmii itteään ja pikkusiskoakin mut onneks pääosin vaan paijaa, halii ja pusuttelee toista, hokien Eesi isoveli hoitaa Eeniä, oma pikkusisko <3

Eeliksellä on mahottoman hyvät käytöstavat, osaa kiittää, pyytää anteeksi jo niin taitavasti. Eelis osaa myös pyytää kohteliaasti kuten "antaisisko" <3Muutenkin hyvin huomaavainen ja tarkkaavainen poikanen. Isi kun lähti kouluun pyörällä, juoksi Eelis ulko-ovelle "isin kypärä hakemaan". Hellyyttävintä on nää ihanat huomiot ja se kun toinen tulee halaamaan ja samalla taputtaa olalle kuin lohduttaen! Eelis kyl jakaa rakkautta ja hellyydenosoituksia kaikille ympärillänsä oleville. Muistaa lähties käyä antaa pusut ja halit, toivottaa heipat.

Minun onnekseni meidän molemmat lapset näyttää olevan aikas kaikkiruokasia! Tällä hetkellä ainakaan ei tuu mieleen yhtään ruokaa mitä Eelis ei suostuisi syömään. Se on kyl ihanan helpottavaa, tarvi miettiä ainakaan mitään korvaavia vaihtoehtoja tai sitä et miten lapsen saisi syömään edes jotakin.

Hampaiden pesu, kylpeminen ja saunominenkin on niitä parhaita juttuja! Niitä Eelis vois kyl tehdä monta kertaa päivässä. Välillä vähän turhankin usein :D Työkalut ja ruuanlaitto välineetkin lukeutuneen parhaimpiin leikkihetkiin ja kaikkea pitäisi korjata, kokata ja niin siivotakin aina uudelleen ja uudelleen.

Eelis rakastaa myös ylikaiken musiikkia! Toinen soittaa kitaraa, laulaa, hakkaa rumpuja, keksii kaikesta soittimia tai mikrofoneja ja esintyy niin tunteella. Vain hienovarasesti kestää kehua, koska muuten poika innostuu ja alkaa värkkäämään tai heittää kokonaan soittamasta. Katsoa saa muttei tuijottaa!

Tällä hetkellä poika on puolikuiva, eli päivisin mennään ilman vaippaa (ulkona vaippa mutta pääsääntösin pysyykin kuivana) ja yöunille sitten vaippa joka on aamuisin edelleen likomärkä, joten ei vielä jätetä yövaippaa kyllä pois ettei sänky alkaisi lainehtimaan :D

Eelis on tekniikan ihmelapsikin! Puhelimia käyttää kuin kokeneempikin tekijä ja tietokoneella osaa selata youtubea paremminkuin moni aikuinenkaan. Löytyy pikku traktorit, muumit ja erilaiset hyvät lasten biisutkin jopa. Vaikkakin ganman style ja muut hittibiisitkin kelpaa pojalle. On tuo mallioppiminen niin mahtavaa!

Että semmonen tää meidän pieni huligaani on tänä päivänä. Niin nää lapset kasvaa ja kehittyy, lasten myötä sitä vain näkee kuinka aika lentää, aivan liian nopeasti!

Nexplanon.

Uskoisin että monikaan ei ole kuullut ees kyseisestä valmisteesta, mutta näin lyhykäisyydessään nexplanon on siis hormonaalinen ehkäisyvalmiste eli keltarauhashormoonijohdosta vapauttava ehkäisykapseli joka asetetaan olkavarren ihon alle.

Joku miettii tässä vaiheessa, et miksi kukaan laittaisi implanaattia käteensä. Mutta mielestäni tämä on minulle kaikkein sopivin vaihtoehto ehkäisyyn ja on varmasti terveellisempi sekä varmempi kuin esimerkiksi yhdistelmäehkäisypillerit. Syy valintaan on myös hyvin yksinkertainen; imetys, sillä imetyksen aikana ei saa käyttää estrogeenia, joita nämä perus yhdistelmä ehkäisyvalmisteet sisältävät, joten kapseli sopii myös imettäjälle.

Kapselin teho kestää kolme vuotta, jonka jälkeen se poistetaan ja poiston yhteydessä voidaan vaihtaa suoraan uusi kapseli. Kapseli on hinnaltansa vajaa 200€ johon tulee lisäksi asennuskustannukset jos asennuksen joutuu suorittamaan yksityisellä niinkuin itse tein kun kunnalliselta ei sopivia aikoja löytynyt. Kertamaksuna se on suuri, mutta kuten jokainen osaa laskea ei kuukausihinnaksi hirmuisia summia jää :)

Kapselin asennuksesta on nyt vasta kuukausi, joten kokemuksia en hirmusti osaa vielä kertoa. Tällä hetkellä hieman tiputtelua havainnut mutta muuuten olo ollut aivan normaali. Asennuksen jälkeen käsi oli hieman arka asennuskohdasta, mutta muuten mitään kipuiluja ei ole ollut. Mustelmakin hävisi muutamassa päivässä ja pistokohdan haava parani myös.

Kapseli tuntee kädellä ihon läpi, mutta sitä ei nää. Treenatessakaan ei sitä millään tavalla huomaa tai tunne, ainoostaan jos johonkin sen "tölmäset" tunnet et osu kapseliin mut ei se kipeää käy. Ihanan huomaamatonta ja helppoa kun ei tarvi muistaa mitään ja saa vaan olla. :)

Kuvat käsivarresta laittopäivän iltanaa sekä kahden päivän kuluttua.

Walldesing.

Ystäväni kans bongattiin tää kyseinen sivusto sattumalta ensimmäisen kerran jo viime keväänä. Silloin jo päätin, että tilaisin molemmista lapsistani kastetaulut ja viimein nyt aioin ottaa härkää sarvista ja tehdä tilauksen. Aivan yybersöpöjä <3

kuvat; walldesing

Tietoja yrityksestä; "Olemme kaksi sisustuksesta ja graafisesta suunnittelusta kiinnostunutta äitiä. Idea walldesign-verkkokauppaan lähti omien lapsien huoneisiin suunnitteltujen taulujen muotoiluilosta.

Suunnittelemme kaikki taulut itse, ja valmistamme ne juuri sinun toivomuksiesi mukaan.
Jos juuri teidän värivaihtoehtoa ei kotisivulitamme löydy, kysy rohkeasti, niin yritämme räätälöidä juuri teille täydellisen taulun tuomaan hymyä jokaisen perheenjäsenen huulille.

Somista tyylikkäillä ja suosituilla mustavalkoisilla typografisilla tauluilla oman keittiön, makuuhuoneen tai vaikkapa eteisen seinää.  Piristä kotisi ilmettä värikkäillä tauluilla. Uusi ilme tilaan kuin tilaan syntyy nopeasti ja vaivattomasti erilaisten sekä erikokoisten taulujen avulla. Meiltä löytyy varmasti jotakin jokaisen makuun!" <- tämä siis lainattu sivuilta.

Vinkvink bloggaajille, jos bloggaat sivustosta saat -20% alennusta tilauksestasi! Enkä tosiaan itse muuten kyseistä nettikauppaa mainostaisikaan, varsinkaan ennen tilausta, mutta useampi ystäväni on jo tuotteita tilaillut ja olen todennut ne hyvin laadukkaiksi ja täyttävän kaikki odotukseni!

Se tunne..

.. Kun aamulla kahdeksalta imuroit tuskanhiessä lasinsiruja. Mielikuva vaan päässä kuinka lapsi paljain jaloin tai käsin osuu pieneen siruun ja kuinka pahaa jälkeä se pienikin siru voi saada aikaan pienten silkin pehmoisella iholla.

Jatkan kuin raivopäinen hullu heilumista, eestaa ja uudelleen, imuroin samat kohdat yhä uudelleen. Vielä varmuuden vuoksi koko olohuoneen, keittiön ja eteisen, vain ettei siruja olisi kulkeutunut mihinkään tai jäänyt johonkin pieneen rakoon. 

Ehkä nyt riittää, oon antanu kaikkeni, pitää vaa toivoa että se riittäis! Jos kaikkensa antais aina yhtä antaumuksella kuin nyt ja samalla raivolla paneutuis asioihin, varmasti sais elämästään enemmän irti, sais enemmän aikaseksi! Asennetta kehiin! :D näihin tunnelmiin, ruokaa ja hophop ulos jo! 

Syssy.

Ihana syksy on taas täällä! Pimenevät illat ja hämärät aamut, mukavaa etten sanois.  Kylmyys iski tänne lappiin aikas äkäseen, mut onneks seki on vaan vaatetuskysymys! Hyvin ollaan tarjettu ulkoilla vaikka onhan se aikamoista taas totutella tähä lähenevään talveen.

Fiilis on hyvä, ainoo mikä varjostaa tätä hetkee on kulta-allergia. Oon nyt puolivuotta värkänny kihla- ja vihkisormusten kans.. Just oli pari kuukautta väliaikainen sormus sormes ja päätin kokeila et josko kestäis pitääkin virallisia sormuksia, mutta ei! Nimetön iha vesikelloilla ja kutisee sekä punoittaa. Tympeää :( ei kai auta ku alkaa suunnittelemaan uutta yhdistelmää valkokultaisena vaikkapa, josko iho kestäis ees sen. Mutta sen pituinen se ja hyvää yötä!

13.09.13

Meidän pieni neiti on jo PUOLI VUOTTA! Puolet vauvavuodesta takana, kyllähän tää aika valuu käsistä. Erin on kyl iloinen pieni rinsessa, joka ei kärttyä turhaan.Toissaviikolla kävimme neuvolassakin jo ja 6kk;s neuvolassa on kirjoitettu Erinistä näin ;"Ryhmäneuvolassa; Kasvaa hienosti! Äidinmaidolla + kiinteitä aloteltu. Niin aurinkoinen vauveli! Ketterästi liikkuu". <3

6kk;s mitat;
Paino 8900g (8200g) [Verraten Eelis 6kk; 8545g]
Pituus 69,5cm (67,8cm) [71,6cm]
Päänympärys 44,8cm (43,9cm) [45,5cm]

Tämä Erinin ryhmäneuvola oli siis jo toinen kokemani, sillä jo Eeliksen aikana tällainen käytäntö oli testissä. Itse tilanteesta mulle jäi paljon huonompi kuva kuin Eeliksen kerralta, jotenkin nämä ryhmänvetäjät eivät osanneet pitää keskustelua yllä, vaan pitivät yksikseen itsepuhelua jota eivät kaikki edes kuulleet. Puolet porukastakin hajaantu ja poistui aika äkkiä aloituksen jälkeen, joten lopulta lähdimme mekin sitten kesken kaiken. Ehkä toisen lapsen kanssa ne asiat eivät ole niin uusia ja tuntemattomia, että mielenkiinto ei pysynyt yllä jauhettaessa siitä kuinka päivärytmit on tärkeitä lapsen unen kannalta, tai mitä ruokaa ja miten kannattaa lapselle antaa.. Kaipa sitä tässä vaiheessa osaa jo keittoja valmistaa ja käyttää monipuolisesti eri raaka-aineita.

Tästä päästäänkin aiheeseen kiinteiden opettelu! Erin oli tässäkin asiassa aivan toista maata kuin isoveljensä ja ensimmäisestä lusikallisesta saakka handlas homman täysin. Suu aukes kuin pienellä linnun pojalla ja ruoka meni kurkusta alas eikä pyörinyt pitkin poskia ja leukaperiä. Kun alottelimme kiinteät vasta nyt kuuden kuukauden iässä, on tää vauhti aika nopea. Kahdessa viikossa ollaan jo tilanteessa jossa Erin alkaa saamaan neljä kiinteää ateriaa päivässä. Aamuisin ja iltaisin kaurapuuroa, päivisin kasviksia ja perunaa ja toisella aterialla lihaakin jo mukaan taikka kananmunaa. Ensi viikolla aion lisätä jo hedelmä- tai marjasoseen (itsetehtynä kuitenkin) lisään, joten neljän viikon harjoittelun jälkeen olemme tilanteessa jossa Erin syö jo ne täydet viisi kiinteää ateriaa päivässä!

Neiti tykkää vedestä kovasti, kylläkin vaan juomana. Kylpeminen ei ainaskaan tällähetkellä oo se paras juttu, suihkussa hän viihtyy mielummin. Toinen on niin tomerana ja haluaa jo ite yrittää nokkamukista ja tuttipullosta juua, tai kuten kuvista näkkee syöminenkin ois tieten parasta saada tehdä itte!

Erin ryömii vieläkin taaksepäin, mutta hieman jo taas eteenkinpäin liikutaan. Konttaaminenkin on vain enää pienestä kiinni, käsiä jo nostellaan ja otetaan ensimmäisiä askelia, mutta jalat eivät ihan vielä tiedä miten toimia. Erin on myös hyvin sosiaalinen ja hymyilee alati vieraillekin ihmisille. Samanlaista pientä varautuneisuutta on havaittavissa kuin Eelikselläkin on edelleenkin, mutta ujostelua ja varsinaista vierastamista ei ole ainakaan tällä hetkellä havaittavissa.

Me olemma käyneet nyt kuukauden ajan lasten kanssa muskarissa ja molemmat kyllä viihtyy siellä hyvin. Erinkin on alkanut kotonakin hytkymään kovasti musiikin tahdissa ja näyttää selvästi tulevan isoveljeensä et kuhan pienikin rytmi jostakin kuuluu on koko kroppa heti rytmin mukana<3

Erin on syntymästään saakka ollut hyvin jäntevä ja tarkkaavainen ja on sitä edelleen. Hän seuraa tarkoin ympärillään tapahtuvia asioita ja sylissä ollessaan kiskoo itsensä täysin istuma-asentoon. Sivulle on myös alkanut muodostumaan suojeluheijasteet, joten istuma-asennossa ottaa vastaan kädellä jos meinaa paino siirtyä jommalle kummalle puolelle. Itse hän ei vielä pääse istuma-asentoon nousemaan, mutta syöttötuolissa (tuettuna) sekä hetken ajan "istutettuna" hän osaa jo hyvin jäntevästi pysyä paikallaan. Erin viihtyy paljon lattialla seuraten Eeliksen touhuja ja tutkien maailmaa. Turvakaukalo on myös yksi lempipaikoistansa, mukava keinua ja katella vähän korkeammalta tätä maailman menoa.

Nukkumiset on tällä hetkellä erittäin vaihtelevat. Erin nukkuu päivisin noin kolmet päiväunet ja kestoiltaan hyvinkin vaihtelevia sieltä 15minuutista jopa kolmeen tuntiin. Yöunetkin ovat kestoltaan usein kymmenisen tuntia vaihtelvin herätyksin, unien aika ajotttuu nukahtaminen 22-23 aikoihin ja herääminen 7-8 aikaan aamulla,mut toisinaan on näitä poikkeuspäiviä kuten tänään et nukutaan jopa kello 10!

Tässä lopussa vähän esimakua meidän ruskakuvista! Kuvapostausta luvassa kunhan saan kuvat käytyä läpija valikoitua ne parhaimmat <3.

Hengetön.

Tiiättekö sen tunteen kun koet ettet pärjää omien lasten kanssa. Sen avuttomuuden kun lasket vaan sekuntteja siihen hetkeen että joku tulisi auttamaan. Joku vaihtaisi ne vaipat, syöttäisi tai tuudittaisi uneen.

Ensimmäistä kertaa ikinä, tunsin tään voimattomuuden. Päässä heitti kun nousin ylös, nenä ja hengitystiet aivan tukossa ja henkikin vain pihisi. Muutama uneton yö takana lasten nuhailujen takia ja sit viel oma sairastuminen. Luulin etten selviäisi.

Kun päivä vaihtui iltaan tajusin vasta kuinka kipee olin. Silti olin selvinnyt päivästä, silti siivosin, laitoin ruokaa ja pyykkäsin sekä hoidin lapset. Ei oo helppoa olla äiti, vaimo, kotirouva! Ei kukaan niitä asioita tee puolestasi, joten ei meillä äideillä ole aikaa levätä, pysähtyä ees kipeenä.

Omaksi onnekseni tää flunssan pahin vaihe kesti sen yhden vuorokauden ja tiistaina olo oli jo paljon parempi, lieneekö lasten nuhan helpottaminen ja täydet yöunetkin auttaneen asiaa.

Nyt on jo torstai ja viikonloppu edessä, olo alkaa olemaan täysin parantunut ja voimatkin palautumaan päin. Paljon marjoja ja hedelmiä siis tankkaamaan, saa sairastelut jäähä tähän yhteen kertaan.

Perfect nails.

Petipotilas täällä hei!

Mahottomasti ois taas kirjoteltavaa mut tään pikkuperheen on vallannu ärtsy nuhalenssu. Pää ei aivan pysy nyt kasassa et tään enempää saisin ajatuksia kirjoteltu, joten hyvää yötä! 

Palaan pian, mm. Erin 6kk, Omatoiminen Eelis, Nexplanon ja monien muiden postausten tiimoilta!

Lastenhuone.

Hävettää myöntää mutta pian on jo 2,5vuotta tullut asuttua tässä asunnossa eikä lastenhuone ole vieläkään valmis. Keväällä sain kuitenkin edes yhtenevät sänkypeitot hankittua lapsillemme (hyvän ystäväni vinkkauksen innoittamana).

Siellä ne nyt on! Eiks ookin ihanat. Haaveilin tekeväni itse jonkinmoiset, mutta kun ystäväni vinkkasi näistä; päädyin samointein tilaamaan ne ellokselta kotiimme. Laatu on hyvä, materiaali ei nukkaannu ja peitto on helppo pestä ja se kuivaakin hyvin nopeasti. Kaiken lisäks tuskin edes näiden yhteishinnalla olisi saanut yhteen peittoon kankaita ja säästyin ompelemisen vaivaltakin. 

Vielä puuttuis huoneesta uudet verhot sekä matto. Helsingin reissulta hankkimani Saturnus-naulakon olen kiinnittänyt expedit hyllyyn kiinni, mutta muuta laskutilaa kuten hyllyjä olisi vielä mukava hankkia :) vielä jonain päivänä huone on valmis?