nöpönenä.

Meiän pikkumiehestä on tullut jo niin isoa poikaa! Toinen istua tönöttää ittekseen ja leikiskelee. Polvilleen on myös menos koko ajan ja pysyy siin hyvin tuettakin ja samal voi sit leikkii leluillakin. (Tai asentaa nuita elektroniikkalaitteita!)

Niin se täytyy taas todeta kuinka aika hurahtaa! Oma pikku vauva on jo niin iso et nousee tukea vasten seisomaan, et kohta sitä varmaa jo kävellään.. Yhyy, vaik ihanaahan seon et lapsi kasvaa ja kehittyy normaalisti mut sitä ei vaan pysty käsittään tätä ajan juoksua! Vastahan Eelis synty, nyt jo asentaa cd-soitinta kun isompiki poikanen ♥ ♥ ♥

Eelis on oppinut hirveesti uusia tavuja ja voi melkee erottaa jo sekalaisia sanoja. Me vanhemmathan kuullaan lapsen suusta mitä halutaan kuullaa =DD Eihän ne viel oikeeta sanoja tieten oo, mut onhan se hauskaa arvuutella et mitähän se pienokainen nyt sanoo. Eeliksellkin kun höpöttää vaan takasin niin entistä enemmän innostuu, päristelee ja kiljahtelee ja väliin huutelee kaikenmaailman äänteitä, ehkä hauskinta ja sit kaikki nauretaa kilpaa kippurasssa.. No mut eipä sitä ois uskonut tätä rakkauden määrää ennen kun oman lapsen sai, on tää jotain niin sanoinkuvaamatonta! ♥

Ps. Toisella raukkasella on sormet suussa allthetime, yläikenet ne niin kutisee ja särkee mutta kun ne vietävän hampaat ei vieläkään vaan pääse puhkeamaan :(